Koiralla on nenäontelossaan yli 200 miljoonaa hajureseptoria, kun ihmisillä niitä on noin 5 miljoonaa. Lyhytkuonoisenkin koiran nenä on niin tarkka, ettemme osaa edes kuvitella, miten koira aistii maailmaa. Koira voi erotella helposti yli 2000 hajua ja opettamalla voimme saada koiran ilmaisemaan meille tärkeitä asioita. Koiran hajuaistiin luotetaan esimerkiksi hometta, huumeita, rahaa, ruumiita tai henkilöitä etsittäessä. Koiran hajuaisti hämmastyttää meitä edelleen ja emmekä varmasti ole vielä keksineet kaikkea, mihin voimme koiraa hyödyntää.
Syöpäkoirien mahdollisuudet lisäävät sairastuneiden mahdollisuuksia
Suomessa koulutetaan parhaillaan syöpäkoiria ilmaisemaan näytteistä syöpäsoluja. Koirat eivät kuitenkaan osaa erotella mikä syöpä on kyseessä, joten mielenkiintoista onkin mitä ne itseasiassa näytteistä haistavat? Kuten kaikkien hajuerottelun opetuksessa, ensin opetetaan etsittävä haju ja sen ilmaiseminen. Koulutuksen edetessä hajun pitoisuutta pienennetään ja hyvin koulutettu koira on jopa täysin luotettava hajun ilmaisija. Laboratorionäytteissä tarvitaan jopa miljoonia syövän hajumolekyylejä, jotta instrumentaalisesti voidaan todeta syöpä. Koiralle riittää vain muutama kymmenen hajumolekyyliä. Tämä mahdollistaisi nopean jatkotutkimuksiin pääsyn ja varhaisen havaitsemisen tuoman edun syövän hoitamiseksi.
Teknologian pitää kehittyä, jotta voimme tunnustaa koirien kyvyt
Tarkka nenä mahdollistaa myös nopean työskentelyn. Koira voikin tutkia monta näytettä kerralla, nopeammalla tahdilla ja tarkemmin kuin nykyiset menetelmät. Koirien väsymystä ja mielenkiinnon lopahtamista on aina pidettävä silmällä. Koira ei kuitenkaan ole kone, vaikka tarkempi onkin. Ongelmaksi onkin noussut se, että teknologia ei ole vielä yhtä varmaa ja herkkää. Emme siis voi vielä todeta koirien havaintoja varmoiksi yhtä varhaisessa vaiheessa. Teknologiaan ja tieteeseen keskittyneelle yhteiskunnalle voi vielä olla hankalaa hyväksyä kirsun ylivoimaisuus ja luotettavuus. Käyttömahdollisuuksia olisi kyllä, kuten Ylen uutisten mainitsemassa eturauhassyövässä. Eturauhassyöpää on kahta lajia: tappava ja harmiton. Vielä niitä ei kyetä tarkasti erottelemaan, jolloin riskinä on syövän yli- tai alihoitaminen. Koiran nenästä ja hajuerottelusta voisi tulevaisuudessa olla tässä merkittävää hyötyä.
Koiran asema kumppanina on hyödyllinen
Muitakin eläimiä käytetään hajuerotteluun. Afrikkalaisia pussirottia on käytetty myös tuberkuloosin tunnistamiseen sekä miinojen haravointiin. Miinojen haravoinnissa toimivat jopa ampiaiset ja mehiläiset. Koirien etu on kuitenkin niiden pitkä historia ihmisen kanssa. Osaamme kouluttaa ja kommunikoida koirien kanssa. Suhteemme koiraan on usein läheinen ja läheisyys tuo myös turvaa. Syöpään sairastunut Janita Lukkarinen kertoo koirien tuovan iloa arkeen. Usein koirat ovatkin niitä, jotka pitävät meidät toimintakykyisinä sairauksien, masennuksen tai väsymyksen keskellä. Voimme purkaa niille huolemme ja ne saavat meidät liikkumaan edes sen pakollisen pissatuksen verran. Silmiin katsomalla näemme usein osan itseämme. Vai eikö koiran katse tunnukin usein porautuvan ajatuksiimme ja alamme kysellä koiralta asioita, jotka pyörivät mielessämme? Päinvastoin kuin ihmiset, koira ei tuomitse meitä ja on aina iloinen nähdessään sinut. Hetki koiran positiivisuutta ja onnistumisen kokemusta piristää jokaista päivää.