Vaikka koirien asema ja merkitys on yhteiskunnassamme melko turvattu, löytyy silti ihmisiä, jotka pelkäävät koiria. Pelkoa ei edes voi sanoa turhaksi. Koira kykenee suurikokoisena petoeläimenä tekemään merkittävää vahinkoa niin omaisuudelle, muille eläimille kuin ihmisillekin.
Koirahyökkäykset ja purematapaukset ovat lisääntyneet
Koirien tekemät hyökkäykset toisten koirien tai ihmisten kimppuun vakavin seurauksin ovat lisääntyneet viime vuosina. Pahimmillaan toinen koira tai muu eläin kuolee hyökkäyksen seurauksena. Ihminen voi hyvin vammautua tai jopa menehtyä koiran hyökkäykseen.
Vuonna 2015 koirahyökkäyksiä ilmoitettiin poliisille 519, kun vuonna 2017 määrä oli jo 788. Tänä vuonna hyökkäyksiä olI kirjattu lokakuuhun mennessä jo 731. Uutiskynnyskin on ylittynyt monesti, kun tarinat saavat somessa nopeasti näkyvyyttä.
Kasvua selittänee myös kasvanut väestötiheys sekä koiramäärän merkittävä kasvu. Ongelma ei suinkaan ole ainoastaan suomalainen. Saksassa ja Sveitsissäkin koirahyökkäysten määrä kasvoi siinä määrin, että useampi osavaltio harkitsi pakollista koira-ajokorttia, koiran soveltuvuuskokeita ja kursseja ensiomistajille. Sveitsissä koiranpitokurssi oli pakollinen useamman vuoden aina 2016 vuoteen asti. Säädös jäi voimaan Zürichin piirikuntaan yli 16-kiloisien koirien omistajille. Myös Wienissä Itävallassa kokeiltiin pakollista koira-ajokorttia tietyn rodun tai roturisteytysten omistajille. Purematapaukset vähentyivät jopa yli 60 prosenttia kolmen vuoden seurannan aikana.
Koira-ajokortti ei rankaise koiraa vaan korostaa ihmisen vastuuta
Koira-ajokortin idea ei ole tutkituttaa koiraa, kehittää rotulistoja tai listata ihmiselle sopiva koira. Ajatuksena on testi tai kurssi, joka kävisi läpi koirien lajityypillistä käyttäytymistä, koiran hoitoa ja omistajan vastuita. Ideana on lisätä ja korostaa tietoisuutta ihmisten vastuuta koirasta ja koiran hankkimisesta. Välikohtausten suurin ongelma kun on se, ettei omistaja hallitse koiraansa. Koira-ajokortilla haluttaisiin varmistaa, että isojen koirien (yli 20 kiloisten) omistajat hallitsisivat koiransa ja tuntisivat sen kyvyt.
Eläinsuojeluyhdistys kannattaa koira-ajokorttia
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kannattaa koira-ajokorttia. He perustavat kantansa ennaltaehkäisyn ja esimerkin voimaan. Itävalta ja Sveitsi ovat jo näyttäneet toteen, että vastuullista koiran kasvatusta ja omistajuutta voidaan vaatia ja täten vähentää hyökkäyksiä. Sen sijaan, Hesyn mukaan kortin ei tulisi koskea tiettyä rotua tai risteytyksiä. Ongelma on useimmiten hihnan toisessa päässä, ei koirassa.
Omistajalla on vastuu itsestään ja muista
Koira-ajokortti herättää runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan. Rotukieltolistalle ei Kennelliiton mukaan kannata lähteä. Se päinvastoin lisäisi tiettyjen rotujen kysyntää ns. status-symboleina. Koiraharrastuksen historia on kuitenkin täynnä rotujen leimaamista. Aikanaan koirahyökkäyksistä ja päävioista syytettiin saksanpaimenkoiria ja rottwailereita, nyt vuorossa ovat bullit. Tosiasiassa hyökkäävä koira voi olla minkä rotuinen vain, eikä omistajan “tämä on ihan kiltti” pidä paikkaansa kaikissa tilanteissa. Aina tulisi muistaa, että vaikka oma koira olisi kiltti, vastapuoli ei välttämättä ole. Kohtaavat koirat ovat aina yksilöitä ja usein uusia toisilleen. Kaikki ei välttämättä suju hyvin ja yhteenotto voi yltyä veriseksikin. On ymmärrettävää ja huomaavaista antaa toisille ihmisille ja koirille tilaa. Yllätettynä tuttukin koira voi käyttäytyä yllättävästi. Omistaja usein tuntee koiransa, joten jos hän pyytää tilaa, on siihen usein syy. Vastaavasti ihmisiä, jotka pelkäävät koiria, ei tulisi ahdistaa kohtaamisiin väkisin. Nurkkaan ajettuna meistäkin kuoriutuu se tiuskiva pakoon pyrkivä peto, jonka kohtaaminen ei ole mukavaa.